torstai 28. helmikuuta 2013

Silmät auki!

Kaikilla pennuilla on jo silmät auki, toisilla kokonaan ja toisilla vielä hieman tihrustaen. Pennut ovat muuttumassa pienistä pötkylöistä koiriksi; ne päästelevät jo koiramaisia äännähdyksiä, havainnoivat hieman ympäristöään ja tapailevat ensimmäisiä horjuvia askeleitaan. Pissaaminen ja kakkaaminen sujuvat jo ilman äidin apua. Kaiken kaikkiaan ne ovat aivan liikuttavan ihania tapauksia, olen aivan rakastunut jokaiseen!

Sohvia kiinnostaa jo pentulaatikon ulkopuolinen elämä ja se pääseekin päivittäin mukaan hieman pidemmälle kävelylenkille, niin saadaan kuntoa ja lihaksia pikkuhiljaa takaisin. Sohvi makoilee toisinaan pentulaatikon ulkopuolella, mutta suurimman osan ajasta se viettää kuitenkin edelleen pentuja imettämässä ja putsaamassa ja nukkuu yöt niiden kanssa laatikossa.

Sohvin saapuminen laatikkoon saa aikaan melkoisen kuhinan!

Pentujen valokuvaaminen rupeaa hereillä olemaan jo melkoisen haasteellista, kun liikkuvat jo melko vikkelästi. Etenkin Sohvin tulo laatikkoon saa aikaan melkoisen kuhinan... Yritän kuitenkin huomenna ottaa uusia kuvia.

lila uros 12 vuorokauden iässä

Päivitetäänpäs vielä pentujen painot 11 vuorokauden iässä. Kaikki ovat vähintäänkin tuplanneet syntymäpainonsa, kuten tässä vaiheessa kuuluukin, osa enemmänkin :)

urokset:
vihreä 1442 g
lila 1367 g
oranssi 1360 g
sininen 1345 g

nartut:
merkitön 1250 g
pinkki 1181 g
punainen 1166 g
keltainen 1123 g

Hyvän kokoista sakkia ja oikein tasaisia!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Pennut täyttävät viikon!

1-viikkoissynttäreiden kunniaksi poseerauskuvat jokaisesta pennusta. Osa ei meinannut pysyä millään paikoillaan, osa taas nukahti kesken kuvausten ;)

Ensin pojat:

sininen, 1038 g

vihreä, 1158 g

lila, 1005 g

oranssi, 1010 g

Ja sitten tytöt:

merkitön, 995 g

punainen, 930 g

keltainen, 903 g

pinkki, 893 g

lauantai 23. helmikuuta 2013

Pentueen isä esittäytyy!

Ajattelin, että tulevista pennunomistajista olisi mukava lukea myös pentueen isästä, Sohvinhan useampi teistä onkin jo tavannut livenä. Annetaan siis puheenvuoro Jennille, Pacon toiselle omistajalle!

Paco - Paakkels - Leivos - Pax - Paakkelson - rakkaalla koiralla on monta nimeä. Pacon nimi juontaa espanjalaisesta kasvattaja Pacosta. Pacon haimme Espanjasta kesällä 2010. Suloinen pieni herra hurmasi jo lentokentällä työntekijät niin totaalisesti, että koiran paperitkin jäivät heiltä vahingossa tarkistamatta. Lentokoneessa lentoemot toivat viltinkin, jotta ei tarvinnut pentua kantolaukussa pitää. Siihen vain neuvoivat ottamaan penkille meidän väliin. Siinä se lento menikin sitten oikein mukavasti.


Paco on luonteeltaan kiltti, hellyydenkipeä ja iloinen kaveri. Vähän turhan ketterä kuvittelee välillä myös olevansa ja siksi vauhtia pitää välillä vähän rajoittaa sisätiloissa. Vauhtia kyllä löytyy, mutta ketteryydessä jää kyllä pahasti Maxille, Sohvin veljelle, eli siis pentueen enolle. Max asuu meillä myös. Tällä pentueella onkin juuri sen takia erityisen suuri merkitys meille.

Paco 2 kk ja eno-Max 1,5 v

Max ja Paco - talvi 2010

Pacon tapoihin kuuluu ajoittainen nukkuminen selällään. Mielellään vielä seinän vieressä, niin pysyy nukahtaessakin hyvin "katollaan" seinään nojaten. Toinen Pacon tapa on juoda vettä makuultaan. Sen tavan Paco aloitti jo hyvin nuorena. Ei tosin tee tätä aina, mutta silloin tällöin. "Sammakko"-tyyli (=makuuasento jossa jalat suorana takana) on myös isälle tuttu, aivan kuten emä-Sohvillekin, joten on hyvin todennäköistä, että tämän hauskalta näyttävän makuuasennon myös pennut tulevat osaamaan.


Paco juomakupilla, ikää 3 kk

Paco on myös kova poika syömään. Ruokaa ei ole koskaan vielä lähes kolmen vuoden aikana jättänyt kuppiin. Rajaton ruokahalu kaverilla kyllä on. Paco onkin vahvarakenteinen, 39 kg painava jässikkä. Turkki on myös hyvin paksu ja sitä on mukava viilentää kesäkuumalla uimalla. Keppien nouto on sekä enon että isän mielestä kesässä varmastikin yksi parhaista asioista.

"ketterä" Paco

Pacolla on hyvin lempeä ilme. Silmät ovat vino-malliset enemmän kuin pyöreät. Emällä ja enolla silmät ovat enemmän pyöreät. Eli jos silmät vinot, on siis isäänsä tullut ja jos pyöreät, niin äitiinsä :)

Paco osoittautui jo nuorena lupaavaksi harrastuskoiraksi. Pienestä näyttelymenestyksestä intoutuneena kierrettiin sitten ensimmäiset vuodet ulkomaita myöten oikeinkin hyvällä menestyksellä. Nyt ollaan otettu ne harrastukset vähän vähemmälle ja yritetty panostaa hieman enemmän muihin harrastuksiin. Tottelevaisuuskoulutuksessa Pacolla on kaksi alokasluokan 2-tulosta.


seuraamis- ja paikallamakuuharjoituksia

Asumme Kuopiossa ja jos tulevat pennunhankkijat liikkuvat näillä suunnilla niin meille saa aina tulla käymään. Kahvit keittyy ja pullat paistuu aivan varmasti. Meille olisi suuri ilo nähdä Sohvin ja Pacon jälkikasvua oikein livenä.

Sissi, emä-Sohvi, eno-Max ja isä-Paco (4 kk) - kesä 2010

Suurkiitokset Jennille jutun kirjoittamisesta ja kuvista!

torstai 21. helmikuuta 2013

Pennut jo viisi päivää!

Aika rientää ja pikkuiset kasvavat hurjaa vauhtia, suurimmat lähes 100 g päivävauhtia ja pienimmätkin vähintään 50 g/vrk. Pentueen suurin tyyppi on syntymästä lähtien ollut herra Vihreä. Se on aivan valtava, lähes kaksi kertaa niin iso kuin pentueen pienin tyttö. Vihreä herra löytyy tissiltä silloinkin, kun kaikki muut pennut ovat nukkumassa ja se on aina ryömimässä maitobaariin ensimmäisten joukossa...

kuvasta näkyy hyvin pentujen kokoero, pinkki on narttu ja vihreä uros

Sohvin ripuli saatiin lääkkeillä onneksi talttumaan ja viime yönä ei tarvinnut ravata ulkona kuin kerran pissalla, hurraa!

Alla hieman söpöstelykuvia:





keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Pentujen elämän 4. päivä

Pennut voivat hyvin ja paksusti :) Ne ovat aivan ihania pikku mönkijöitä, en malttaisi muuta tehdä kuin istua pentulaatikossa katsellen niiden elämää. Sohvia on kiusannut synnytyksestä lähtien kova ripuli, jonka se sai todennäköisesti syötyään niin monta istukkaa. Toissayönä ravasin sen kanssa pihalla n. puolen tunnin välein ja viime yönäkin viitisen kertaa. Silmäpussit siis kasvavat entisestään... Ripulia on koitettu taltuttaa Promaxilla ja suolistoystävällisellä ruualla, mutta tuloksetta; nyt Sohville aloitettiin suolistoantibiootti, joka soveltuu myös imettäville emoille. Sohvin yleisvointi on onneksi vielä pirteä, se jaksaa hyvin hoitaa pentuja ja ja ruoka maistuu, mutta ripulointi näkyy laihtumisena :( Toivotaan, että antibioottikuuri alkaa pian tepsiä, ettei mammakoira kuihdu olemattomiin!

keltainen tyttö 2 vrk:n ikäisenä äidin hellässä huomassa

koko jengi 3 päivän ikäisinä

Pentujen varaustilannetta voisin tänne hieman päivittää. Valitettavasti kaikille halukkaille ei tällä kertaa pentua riittänyt, toivotan heille kovasti onnea ja menestystä uuden perheenjäsenen etsintään! Kaikilla pojilla on jo koti odottamassa, samoin kolmella tytöistä. Urospentutiedusteluita ei siis kannata enää lähettää/soitella. Kotia etsii vielä sijoitusnarttu, jonka toivoisin pääsevän asumaan max. 100 km Riihimäeltä. Jos joku miettii mitä sijoitusnarttu tarkoittaa, niin täältä löytyy aivan erinomainen teksti asiaan liittyen. Jos sinua siis kiinnostavat erilaiset harrastukset näyttelyt mukaan lukien tai haaveilet kenties omasta kasvatustoiminnasta joskus tulevaisuudessa, niin sijoituskoira on erinomainen tilaisuus saada itselleen pentueen lupaavin narttu ja kasvattajan tuki ja neuvot 24/7 kaupan päälle. Jos kiinnostuit ota rohkeasti yhteyttä goldhassle@gmail.com tai soittele 040-5883669 :)

pikkuherra tuulettaa :)

Alla hieman videomateriaalia eiliseltä, äänet kannattaa laittaa päälle :)



maanantai 18. helmikuuta 2013

Syömistä ja nukkumista, niistä on pienen pennun elämä tehty!





Pentulaatikkoon kuuluu pelkkää hyvää, kaikkien painot ovat nousseet reippaasti. Suurin uros, herra Vihreä, tähyyttelee jo 700 g rajaa ja herra Sininen tulee hyvää vauhtia perässä.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Pentujen elämän 1. vuorokausi...

kului aika pitkälti näissä merkeissä...





Goldhassle B-pentueen synnytys

Huh heijakkaa, pikkuhiljaa täällä ruvetaan palaamaan elävien kirjoihin. Kaksi vuorokautta meni valvoessa ja lähes syömättä, pikkuisen meinaan jännitti tuo synnytys kun aluksi tuntui, ettei homma lähde etenemään ei sitten millään. Olin jo melkein varaamassa Sohville eläinlääkäriaikaa kun lämpöjen laskusta oli kulunut jo 29 tuntia ilman sen kummempia näkyviä supistuksia ja lämmötkin olivat edelleen alle 38. No, olin liian kärsimätön, sillä pian tuon jälkeen Sohvilla rupesi tulemaan todella voimakkaita, näkyviä supistuksia ja sikiövedet menivät.

Vajaa 2 h sikiövesien menosta syntyi helposti muutamalla supistuksella suurehko ja jämäkkä urospentu, "herra Sininen", paino 535 g. Se suuntasi heti tomerasti nisälle. Tästä 25 min syntyi seuraava pentu, "neiti Pinkki", 450 g, melkein lumihankeen. Niko lähti käyttämään Sohvia pissalla kun luulimme sillä olevan hätä, mutta hätä olikin syntymässä oleva pentu, jonka Niko koppasi suoraan lennosta. Kolmatta pentua odotettiin tunti, kunnes syntyi "herra Vihreä", 575 g, pentueen suurin uros. Kului 35 min ja sitten syntyi "neiti Keltainen", 456 g. Kymmenen minuutin päästä rupesin ihmettelemään miten pentuja olikin yhtäkkiä viisi. Sohvi oli pikapikaa pyöräyttänyt maailmaan "herra Oranssin", jonka oli valmiiksi kuorinut ulos kalvoista, syönyt istukan ja katkaissut napanuoran minun vielä ihastellessa edellisiä pentuja. Herra Oranssin syntymäpaino oli 479 g.  Kuudetta pentua odotettiin 50 minuuttia ja pelkäsin jo pahinta, kun Sohvi rupesi vuotamaan vihreää eritettä, pentu syntyisi siis ilman kalvoja. "Herra Lila" syntyi siis vihreän möhjän peitossa ja oli vetänyt henkeen synnytysnesteitä; tarvitsi hieman enemmän apuja kuin muut, mutta rupesi kuitenkin hyvin hengittämään ja syömään. Painoa sillä oli 489 g. Kului 25 min, kunnes ehjien kalvojen sisällä syntyi eloton narttupentu, jonka luulin jo kuolleen, kun oli niin vaaleakin. Muutaman minuutin hieromisella pentu kuitenkin saatiin virkoamaan ja lopulta se ryömi nisälle muiden joukkoon. Painoa tällä sitkeällä "neiti Punaisella" oli 486 g, eli se oli nartuista suurin. Seitsemän pennun jälkeen Sohvi rauhoittui pitkäksi toviksi ja jäimme jännittämään viimeisen pennun syntymää. Kului tunti ja toinenkin ennen seuraavia supistuksia. Jälleen epäilin pahinta ja kun vielä vihreää mönjää rupesi taas valumaan Sohvin peräpäästä, niin ajattelin, ettei vika pentu voinut olla enää elävien kirjoissa. Kattia kanssa, tämä narttu syntyi ilman kalvoja ja rääkäisi tomerasti heti kun pää tuli ulos! Painoa tällä "neiti Värittömällä" oli 468 g. Lopputulemana oli siis oikein mukava jakauma pentuja: 4 urosta ja 4 narttua, kaikki jämäköitä ja heti hanakkana imemään :)

Kaikenkaikkiaan Sohvi hoiti synnytyksen todella hienosti, vapautti pennut itse kalvoista, söi melkein kaikki istukat, katkoi napanuorat ja nuoli pennut kuiviksi. Pentujaan Sohvi hoitaa viime kertaiseen tapaansa todella antaumuksella, pissalenkille ja pesulle se pitää raahata väkisin ja enimmäkseen pentulaatikosta kuuluu vain tyytyväistä tuhinaa ja lutkutusta.

 B-pentue vuorokauden ikäisenä ja onnellinen mamma

perjantai 15. helmikuuta 2013

61. tiineysvrk

Uneton yö takana... Klo 23 eilen illalla Sohvin lämmöt laskivat oikeasti, matalin mittariin saatu arvo oli 37,2. Sohvi oli tuolloin jo hieman levoton ja kävi pariin otteeseen laatikossa tekemässä pesää. Neljältä yöllä heräsin kovaan läähättelyyn, Sohvi oli selvästi kivulias ja nuoli jatkuvasti omia etujalkojaan. Se sai kuitenkin nukuttua vielä pienissä pätkissä. Klo 7 alkoi raivokas pesänteko ja kuopiminen pentulaatikossa. Avautumisvaihe on alkanut. Lämpökin on lähtenyt nyt nousuun, 37,7. Todennäköisesti ekat pennut saadaan maailmaan vielä tämän päivän puolella.

Vähän ennen kahdeksaa petailu ja läähätys loppuivat ja Sohvi nukahti. Taidan painua itsekin hetkeksi vielä pehkuihin keräämään voimia illan/yön koitokseen.

Päivitelläänpäs nyt blogia ihan reaaliajassa, kun tässä pentulaatikon vieressä läppärin kanssa istun, siellä ollaan varmaan kuitenkin hengessä mukana :) Sohvin torkut eivät kauan kestäneet, kun läähätys ja kivut taas yltyivät. Seurasi taas armotonta petausta ja ulkona pissalla raavamista. Kunnon ruokaa ei enää Sohville aamulla tarjoiltu, vaan kananmunankeltuainen ja tilkka hunajaa veteen sekoitettuna ja mukaan vähän runsasenergistä A/D-toipilasruokaa. Tuo sörsseli litkittiin yllättävän hyvällä halulla. Sohvin lämmöt nousevat hitaasti ylöspäin, äsken  mitattuna 37,8. Kun menevät yli 38, niin ekan pennun pitäisi syntyä 12 h sisällä. Toki läheskään aina nämä koirien synnytykset eivät mene kuten oppikirjoissa sanotaan.

Klo 13 tilanne on varsin rauhallinen. Sohvi sai nukuttua tässä välillä pari tuntia. Välillä se heräilee petaamaan ja pissalla käydään pikapikaa ulkona, mutta muutoin ei halua juurikaan poistua laatikosta. Nyt on mennyt 14 h lämpöjen laskusta ja vasta 9 h avautumisvaiheen alkamisesta, eli vielä ollaan ihan rauhallisin mielin.

60. tiineysvrk

Pennut ovat mahassa edelleen ja tuskin mitään tapahtuukaan ennen huomista päivää. Tänään aamulla luulin jo Sohvin lämpöjen lähteneen laskuun, kun sain mittaustulokseksi 37,7 ja parin tunnin päästä 37,5. Siitä lämmöt lähtivät kuitenkin nousemaan takaisin ylöspäin, eli ei tainnut olla vielä oikeasta lämmönlaskusta kyse. Aina nartun lämmönlaskua ei kuitenkaan onnistuta saamaan kiinni mittauksista huolimatta; lämmöt voivat käväistä vain hetkisen ajan alhaalla ja lähteä sen jälkeen nopeasti nousuun. Sen sijaan Sohvin ruokahalu on muuttunut erittäin huonoksi ja äskeinen iltaruoka närpittiin hyvin hitaasti ja pahoinvoivan näköisenä. Monet nartut lopettavat syömisen kokonaan tai ainakin vähentävät syömistään noin vuorokautta ennen synnytystä, eli kenties voimme odotella synnytyksen alkavan huomenna. Raportoin... Pitäkää peukkuja!

torstai 14. helmikuuta 2013

59. tiineysvrk

Tiedonjanoisille lyhyt päivitys: tänne kuuluu vain odottelua, odottelua... Maha viistää melkein maassa ja maito on laskeutunut nisiin, pennuilla on niin ahtaat oltavat, että niiden liikkeet pystyy näkemään Sohvin pinkeän mahanahkan alla. Kaikki on jo valmista pentujen tuloon. Jokohan huomenna alkaisi tapahtua?

tiistai 12. helmikuuta 2013

57. tiineysvrk

Kiitos kaikille tänne kommentoineille; se on aina mukavampi kirjoitella, kun tietää keitä siellä ruudun toisella puolella blogia lueskelee :)

Tänne ei kuulu mitään uutta. Ja voitte uskoa, että odottavan aika on pitkä! Sohvin aamu- ja iltalämmöt ovat olleet edelleen tasaisesti 38 tienoilla tai vähän yli ja ruokahalussa ei mitään muutosta huonompaan. Öisin Sohvilla on selvästi tukala olo ja saattaa herätä välillä istumaan ja läähättelemään, mutta päivisin se on iloinen oma itsensä ja löntystelee menemään maha heiluen puolelta toisella, melkoinen näky :) Pennut liikkuvat hyvin vilkkaasti mahassa.

Pennuille olisi niin mukavia koteja tiedossa, että sormet ristissä toivon, että teille kaikille oma pentu saataisiin :) Kohta se nähdään, onko Sohvi ottanut toiveet huomioon ;) Minun pieni "kauhuskenaario" on, että mitäs jos sieltä putkahtaakin maailmaan 7 veljestä ja yksi prinsessa... Jännitys tiivistyy...  Toki pääasia, että saadaan koko porukka terveinä ja hyvinvoivina ulos!

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

55. tiineysvrk

Täällä aletaan pikkuhiljaa valmistautua synnytykseen ja keräilemään esiin synnytyksessä tarvittavia välineitä; pyyhkeitä, kynsilakkoja pentujen merkitsemiseen, vaaka, taulukko mihin merkitään synnytyksen kulku ja syntyneiden pentujen tiedot, kuumemittari, lankoja napanuorien sitomiseen jne. Sohvin lämpöjä on ruvettu mittaamaan aamuin illoin, ovat pyörineet tasaisesti siinä 38 asteen tuntumassa. Lämpöjen lasku alle 37 asteen ennakoi synnytyksen alkamista vuorokauden kuluessa, yritetään siis saada kiinni tuo lämmönlasku.

Sohvi voi olosuhteisiin nähden hyvin, vatsa on jo aivan valtava ja liikkuminen sen kanssa hyvin, hyvin hidasta. Ruoka kuitenkin maistuu, rapsutukset kelpaavat ja leluja jaksetaan vielä kanniskella suussa :) Uni maistuu ja pentulaatikossa viihdytään jo pidempiä aikoja päiväunilla. Kissamme Masan viimeinen protesti pentulaatikosta häätämiseen oli se, että kävi pissaamassa sinne keskellä yötä...

Uskoisin, että loppuviikkoon tai viikonloppuun menee, ennen kuin täällä synnytellään.

mitä tähän nyt voi sanoa: VALTAVA!


kyllä nyt kelpaa kelliä laatikossa, kun Masa on häädetty pois...

Olisi muuten mukavaa, jos te blogin lukijat jättäisitte puumerkkinne kommentteihin, kun kävijälaskurin mukaan teitä täällä kuitenkin käy useampi päivittäin :)

perjantai 8. helmikuuta 2013

53. tiineysvrk ja tiineysröntgen

Reilu viikko enää jäljellä laskettuun aikaan, hui! Tänään illalla kävimme töissä tiineysröntgenissä. Sohvin mielestä röntgenpöydälle kampeaminen ja kyljelleen kellistäminen oli melkoisen kamalaa. Saimme kuvasta laskettua varmasti 8 pentua, mahdollisesti yhdeksäs pentu piileskelee vielä vasemmassa alakulmassa toisen pennun alla. Hieman harmi sinänsä, että nyt joutuu vielä olemaan epätietoisuudessa; jos Sohvi synnyttää pennut itse (kuten kovasti toivomme), niin kahdeksan jälkeen ei täysin uskalla huokaista helpotuksesta...

Sohvin masu on ollut tänään hieman löysällä, mutta muutoin mammakoira voi hyvin. Ruoka maistuu edelleen. "Lenkit" ovat supistuneet pissalla ja kakalla käymiseen ja omalla pihalla käyskentelyyn. Toivotaan, että kaikki sujuu loppuun asti hyvin!

siellä niitä nyt on, vetoketjuja Sohvin mahassa :)

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

48. tiineysvrk

Täällä voidaan edelleen hyvin ja paksusti :) Maha rupeaa olemaan jo melkoisen pinkeä ja ihmettelen suuresti, miten Sohvi pysyy yhtenä kappaleena vielä parisen viikkoa... Eilen käytiin Sohvin kanssa tekemässä vielä vajaan tunnin lenkki, mamma sai köpötellä vapaana omaan tahtiin ja välillä pysähdyttiin lepäilemään. Mieliala on edelleen iloinen ja pirteä ja ruoka maistuu. Pentulaatikkoa on käyty mylläämässä pariin otteseen ja sohvalla olevat peitot samoin, ilmeisesti tuntemuksia rupeaa mahassa olemaan. Tänään tuntui käteen myös ensimmäinen pieni potku! Enää 5 päivää tiineysröntgeniin, jännittäväksi käy...

sivukuvaa mammasta, maha roikkuu jo melkoisen matalalla

kaunis äitikoira ♥